Tältä sivulta löydät tietoa SER-ongelman laajuudesta, kiertoelektroniikasta, kiertoelektroniikkaa koskevasta EU-säätelystä, sekä SER-haasteen parissa toimivista yhteistyöverkostoista.
Kaupunkilähtöisen SER-kiertotalouden potentiaali
SERkut – Sähkö- ja EletroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hanke tilasi Motiva Services Oy:ltä taustaselvityksen koskien kaupunkilähtöisen SER-kiertotalouden potentiaalia. Selvityksessä esitellään SER-jätteen muodostama haaste, uuden elektroniikan tuotantoon liittyvät ympäristöongelmat, SER-laitteiden kiertotalouden ekosysteemi, elektroniikan kiertotalouden trendit sekä sen, mikä voisi olla kaupunkien rooli SER-kiertotalouden edistämisessä. Kaupunkien osallistumisessa nähdään potentiaalia erityisesti laitteiden keräysasteen nostamisen ja kunnostettujen laitteiden kysyntään vaikuttamisessa sekä kiertotalousosaamisen- ja innovaatioiden edistämisessä.
SER-haasteen laajuus
Sähkö- ja elektroniikkaromu muodostaa massiivisen maailmanlaajuisen ongelman. Globaalilla tasolla SER-jätettä syntyi vuonna 2019 yhteensä noin 53,6 miljoonaa tonnia. SER-romun määrä ei myöskään ole vähenemässä, ja vuotuisen määrän ennustetaan kasvavan 53,6 miljoonasta tonnista lähes 75 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Maailmanlaajuisella tasolla merkittävä osa SER-jäteongelmaa on nimenomaan dokumentoidun keräyksen ja kierrätyksen vähyys. Tämä on mahdollistanut laittomia, epäinhimillisiä ja ympäristölle turmiollisia menettelytapoja.
SER-haaste koskee myös Eurooppaa, osittain johtuen siitä, että Eurooppa on varsin vauras maanosa. Euroopassa syntyi vuonna 2021 13,5 miljoona tonnia SER-jätettä, josta kerättiin 4,9 miljoonaa tonnia. Per henkilö SER-jätettä kerättiin 11 kg.
Lue lisää: Laurea Journal – Sähkö- ja elektroniikkaromu on valtava haaste, jossa piilee huikea potentiaali
Kiertoelektroniikan markkinoiden potentiaali ja tiedon hyödyntäminen ekosysteemityössä
Kaupunkilähtöinen SER-kiertotalous voi toimia merkittävänä ajurina elektroniikan kiertotalouden alalla. Helsingin kaupungin Uusix-verstas on hyvä esimerkki siitä, miten kiertotalous yhdistyy sosiaaliseen vastuuseen ja osaamisen lisäämiseen. Kiertotalousliiketoiminnan edistämisessä korostuu eri toimijoiden yhteistyö, tehokkaat keräysjärjestelmät, kannustimet laitteiden palautukselle sekä kustannustehokkaat kunnostusmenetelmät.
Laajamittainen ja monialainen yhteistyö eri toimijoiden kesken ekosysteemityön muodossa on avainasemassa kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa. SERkut-hankkeen ekosysteemityön erityinen painopiste on kaupunkilähtöisen SER-kiertotalouden potentiaalia koskevan tiedon hyödyntämisessä ja jakamisessa eri toimijoiden kesken. Tätä tehdään, jotta hankkeessa voidaan tukea yrityksiä ja muita toimijoita tehokkaampien ja kestävämpien kierrätysratkaisujen kehittämisessä. Tämän lisäksi tiedolla pyritään vahvistamaan hanketoimijoiden ymmärrystä SER-kokonaishaasteesta sekä edistämään sitä koskevaa hankeyhteistyötä, jossa kaikki toimijat tunnistavat oman lisäarvoa tuottavan roolinsa.
SERkut-hankkeessa pyritään SER-kiertotalouden kontekstissa tekemään 1) jaetun haasteen tunnistamista, 2) kokonaishaasteen osa-alueiden määrittelyä, 3) jatkohankkeiden rahoituksen kartoittamista ja ideointia sekä 4) keskustelemaan yhteistyön luonteesta ja jatkosta.
Lue lisää: Kiertoelektroniikan markkinoiden potentiaali ja tiedon hyödyntäminen ekosysteemityössä
Practical Insights and Tools for Systemic Transitions
How can transition theories be turned into practical tools for system change? At Engagement Week 2024 in Barcelona, global experts shared hands-on methods that can for example help scale experimentation in place-based approaches. This article explores transformative outcomes, one of the key tools introduced during the event and insights for ecosystem orchestrators and intermediaries in facilitating sustainable transitions.
Lue lisää: Practical Insights and Tools for Systemic Transitions | Laurea Journal
Elektroniikan kiertotalous tarjoaa globaaleja ja kasvavia markkinoita rohkeille edelläkävijöille
Kiertotalous on välttämättömyys materiaalien riittävyyden ja ympäristön kestävyyden kannalta, mutta se luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Muutokset toimintaympäristössä luovat tarvetta uusille toimintamalleille ja ratkaisuille, jotka mahdollistavat kiertotalouden toteutumisen globaalilla tasolla. Erityisesti uudelleenkäytön lisäämisessä piilee taloudellista potentiaalia.
SER-kierron täysi liiketoimintapotentiaali saavutetaan, kun esteisiin ja haasteisiin on kehitetty ratkaisuja, sääntely ohjaa vahvemmin suosimaan laitteiden uudelleenkäyttöä ja elektroniikan kiertoa, ja kuluttajat ymmärtävät uudelleenkäytön ja kierron tärkeyden sekä arvostavat käytettyjä tuotteita enemmän. Useat trendit ajavat kohti elektroniikan kiertotaloutta. Ennakointia systemaattisesti hyödyntävät yritykset ovat kannattavampia, kasvavat nopeammin ja suoriutuvat jopa 40 % vertailukohteena olevia yrityksiä paremmin.
Lue lisää: Elektroniikan kiertotalous tarjoaa globaaleja ja kasvavia markkinoita rohkeille edelläkävijöille
Muuttuva toimintaympäristö kirittää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotaloutta
Monet asiat ohjaavat SER-kiertoa kohti kiertotaloutta, vähentäen materiaalien kysyntää ja ympäristön kuormaa. Tässä artikkelissa käsitellään sähkö- ja elektroniikkalaitteiden siirtymää kiertotalouteen kirittäviä tekijöitä. Tätä siirtymää kohtia ajavia tekijöitä ovat mm. materiaalien saatavuuteen liittyvät haasteet, lainsäädäntö ja kulutustottumusten muutokset. Elektroniikka-alan toimintaympäristö on muutoksessa, ja tämä muutos tuo myös mahdollisuuksia.
Lue lisää: Muuttuva toimintaympäristö kirittää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotaloutta
Innovaatioekosysteemit kestävän kaupunkikehityksen moottorina
Toukokuussa 2024 järjestetty European Urban Initiative (EUI) Capacity Building -tapahtuma kokosi yhteen asiantuntijoita Euroopan kaupungeista keskustelemaan innovaatioekosysteemien merkityksestä kestävän kaupunkikehityksen edistämisessä. Tapahtuman pääteemana oli monitoimijaisen yhteistyön ja pitkäjänteisen kehittämisen merkitys. Kaupungit, korkeakoulut ja yritykset jakoivat kokemuksia siitä, miten innovaatioekosysteemit voivat auttaa ratkaisemaan paikallisia haasteita. Useissa esimerkkikaupungeissa yhteistyön ja osaamisen kehittämisen avulla on onnistuttu luomaan elinvoimaisia ekosysteemejä. Näissä kaupungeissa on edistetty digitaalista muutosta, teknologisten keskittymien syntyä ja paikallisten vahvuuksien hyödyntämistä. Tapahtuma korosti luottamuksen rakentamisen ja aktiivisen yhteistyön tärkeyttä innovaatioekosysteemien kehittämisessä, jotta kestävä ja osallistava kaupunkikehitys voi toteutua.
Lue lisää: Innovaatioekosysteemit kestävän kaupunkikehityksen moottorina
Tietoperustan hyödyntäminen ekosysteemisessä yhteistyössä – Kokemuksia SERkut-hankkeesta
SERkut-hankkeen ensimmäinen ekosysteemityöpaja korosti jaetun tiedon keskeistä roolia ekosysteemiyhteistyössä. Työpajassa osallistujat perehtyivät SER-kierrätyksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin jaetun tietopohjan avulla, mikä auttoi luomaan yhteistä ymmärrystä ja pohjusti tehokkaampaa yhteistyötä. Artikkelissa kerrotaan, kuinka jaettua tietoa hyödynnettiin konkreettisesti elektroniikan kiertotalouden kehittämiseksi Uudellamaalla. Haaste on jokaiselle osallistujalle yhteinen ja tavoitteena oli kirkastaa se.
Lue lisää: Tietoperustan hyödyntäminen ekosysteemisessä yhteistyössä – Kokemuksia SERkut-hankkeesta
TKI-hankkeiden ekosysteemityön parhaat käytännöt
Ekosysteemityö on tullut keskeiseksi osaksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) erityisesti kestävän kehityksen ja monialaisten kumppanuuksien edistämiseksi. Tämä artikkeli esittelee ekosysteemityön parhaita käytäntöjä TKI-hankkeiden näkökulmasta.